Alkoholin kulutus laski jo kolmatta vuotta peräkkäin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) joulun alla julkistaman Päihdetilastollisen vuosikirjan tiedot ilahduttavat: alkoholin kulutus ja useat alkoholin käyttöön liittyvät haitat vähenivät jälleen vuoden 2010 aikana.
THL:n tilastojen mukaan Suomessa juotiin vuonna 2010 asukasta kohti 10,0 litraa sataprosenttiseksi muutettua alkoholia, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Alkoholin kulutus on ollut yhtäjaksoisessa laskussa vuodesta 2008 lähtien. Yhteensä alkoholin kulutus on vähentynyt kolmessa vuodessa lähes viisi prosenttia.
Kulutuksen vähenemisestä huolimatta Suomessa juodaan edelleen enemmän alkoholia kuin muissa Pohjoismaissa. Miehet juovat huomattavasti naisia runsaammin mikä näkyykin alkoholihaittojen voimakkaana sukupuolittuneisuutena. Alkoholin käyttöön liittyviä sairauksia on eniten 45–64-vuotiailla miehillä.
Mitä sitten alkoholin kokonaiskulutuksen taso tarkoittaa tavallisen, itseään kohtuukäyttäjänä pitävän suomalaisen kannalta? Mitä väliä sillä on, paljonko muut juovat - eikö alkoholinkäyttö olekaan jokaisen aikuisen yksityisasia?
Ehkäisevän päihdetyön ja kansanterveyden edistämisen näkökulmasta asia ei ole aivan näin. Suurin osa väestöstä käyttää alkoholia tavalla, jota voidaan pitää kohtuullisena mutta ei kuitenkaan täysin haitattomana. Myös kohtuukäyttäjien alkoholinkäytöstä voi nimittäin seurata haittoja, esimerkiksi satunnaisen humalajuomisen seurauksena. Koska kohtuukäyttäjiä on väestöstä määrällisesti eniten, liittyy myös määrällisesti suurin osa alkoholin haitoista kohtuukäyttöön. Siksi ehkäisevän päihdetyön on kohdistettava voimavaransa kohtuukäyttäjille aiheutuvien alkoholihaittojen torjumiseen.
Tutkimusten mukaan tehokkaimpia ovat toimenpiteet, joilla rajoitetaan alkoholijuomien fyysistä tai taloudellista saatavuutta: vähittäismyynnin ja anniskelun luvanvaraisuus, myynti- ja anniskelupaikkojen sijaintia ja aukioloa koskevat säännökset, ostoikärajat, päihtyneitä asiakkaita koskevat rajoitukset ja hintatason sääntely. Tiettyihin ongelmatilanteisiin kohdennetut toimet voivat kyllä olla tehokkaita, mutta eivät yksinään riitä keventämään alkoholin väestötasolla aiheuttamaa haittakuormaa.
Ehkäisevää päihdetyötä voi toteuttaa myös jokainen omassa arjessaan. Esimerkiksi joulun lähestyessä voi harkita toisenkin kerran, tarvitaanko juhlatunnelman luomiseen laaja alkoholipitoisten juomien repertuaari. Järjestöjen tänä vuonna jo 14. kertaa järjestämä Anna lapselle raitis joulu -kampanja vetoaa jälleen kaikkiin aikuisiin, että he antavat lapselle raittiin ja huolettoman joulun. Jokainen meistä voi osallistua tähän kampanjaan viettäessään joulua läheistensä kanssa.
Vietetään yhdessä rauhaisa joulu!
Ks. aiheeseen liittyviä tilastoja:
Kommentit
Kirjoita uusi kommentti